29. kesäkuuta 2015

Palvelija

Author: Afeni
Fandom: Final Fantasy XII
Disclaimer: Square Enix omistaa alkuperäisen teoksen, minä vain leikin.
A/N: SoulSucker tilasi minulta raapaleen Baschista. Tarinan tuli sijoittua aikaan pelin jälkeen.



Palvelija

Basch fon Ronsenburg Archadian palveluksessa. Kukapa siihen olisi koskaan uskonut? En aina usko itsekään. Epätodellinen olo valtaa mieleni, kun katselen alas Archadesin kaduille keisarilliselta parvekkeelta.

Usein ajatukseni harhailevat kauas länteen, Dalmascaan. Vereni ja sydämeni vetävät sinne, mutten voi vielä lähteä. Keisari Larsa on niin nuori, hän tarvitsee kaiken tuen selvitäkseen senaatin juonitteluista. Koska olen osasyyllinen veljeni kuolemaan, on minun täytettävä hänen paikkansa, kannettava hänen velvollisuutensa. Minun on suojeltava keisari Larsaa.

Vielä jonain päivänä olen vapaa. Silloin palaan sydämeni kotiin ja astun palvelukseen, joka ei ole velvollisuus vaan etuoikeus. Palaan todellisuuttani koskettaneen unelman luokse, palvelen kruunua, jota varten minut on tarkoitettu.

22. kesäkuuta 2015

Isoveli?

Author: Afeni
Fandom: Final Fantasy VII
Disclaimer: En omista alkuperäisteosta. Tarina on omaa käsialaani.
A/N: DawnSecNo pyysi minua kirjoittamaan Aerithista ja Sephirothista raapaleen, joka sijoittuu aikaan, kun Aerith oli ShinRan vankina / koe-eläimenä. Tässä lopputulos.




Isoveli?

Sephiroth haukotteli. Ilta oli pitkällä, harjoitukset olivat taas venyneet, vaikka kaikki muut olivat lähes lyyhistyneet väsymyksestä. Hänenkin lihaksiaan kivisti, mutta aamulla hän voisi hyvin.

Sephiroth kääntyi kulmasta ja näki pienen hahmon istuvan huoneensa edessä. Ruskeat kiharat valuivat vaaleanpunaiselle mekolle pään pilkkiessä. Tytön kädet olivat täynnä vanhoja neulanjälkiä ja uusia laastareita.

”Aerith?” Sephiroth kuiskasi ja kyykistyi tytön eteen. Tämä nosti samean, vihreän katseensa ja hymyili uneliaasti. Posket olivat läikikkäät kuivuneista kyynelistä. Sephirothin ei tarvinnut kysyä niiden syytä.

Tytön pää notkahti väsymyksestä. Sephiroth nosti tämän syliinsä. Hän avasi huoneensa oven ja kantoi tytön sängylleen. Aerith rutisti tyynyn rintaansa vasten ja kuiskasi: ”Isoveli.”

18. kesäkuuta 2015

Kaappicossi puolessa tunnissa

Joskus aikoinaan törmäsin netissä 30 minuutin cosplay-haasteeseen, jossa on ideana kasata kotoa löytyvistä tarvikkeista puolessa tunnissa cosplay-asu. Vaatteita yms. saa tuunata, jos ehtii.

En ole koskaan kyseistä haastetta toteuttanut, mutta vapaapäivän kunniaksi päätin hieman leikkiä ja kokeilla, mitä saisin aikaan kotoa löytyvien juttujen avulla.

Lähdin liikkeelle yksinkertaisesti meikkaamalla. Kotilook muuttui hieman räväkämmäksi.



Ei mitään kovin dramaattista, en ole meikkaajana mitenkään erityisen taitava, mutta halusin päästä edes hieman lähemmäs valitsemani hahmon ulkonäköä. Ei se täydellisesti onnistunut, joten meikkiä täytyy vielä hioa, mikäli aion joskus kyseistä hahmoa cossata oikeasti.

Naaman kanssa näpräämiseen menikin suurin osa ajasta, mutta valitsin hahmon, jonka vaatteet eivät vaatineet ihmeitä. Ihan täydellistä kokonaisuutta ei silti omasta vaatekaapista löytynyt. Tämäkin osasto siis vaatisi pieniä parannuksia, jos suuntaisin coniin.

Peruukkilaatikkoa penkomalla löytyi yksi "close enough" -peruukki, joka sekin tosin on liian tumma ja taipuu aivan väärään suuntaan, mutta sai paremman puutteessa kelvata.

Ja lopputuloshan oli Life Is Strangen Max Caulfield... tai ainakin melkein ;)



Puolen tunnin pikakaappicossi onnistui mielestäni ihan kohtalaisesti. Ja ainakin minulla oli hauskaa. Yleensä en jaksa juuri vapaapäivinä meikkailla, mutta sekin oli kivaa ajanvietettä pitkästä aikaa.

Ja joskus voisi olla ihan kiva muuntautua Maxiksi ihan kunnollakin.

15. kesäkuuta 2015

Sotani

Author: Afeni
Fandom: Final Fantasy X


Sotani



Vesi valuu pitkin märkäpukuani ja niskaani. Tartun puvun vetoketjuun ja nykäisen sen alas katseiden porautuessa suuntaani. Pystyn miltei näkemään päiden yläpuolella heiluvat kysymysmerkit. Teille olen tunkeilija, mahdollinen vihollinen jopa.

Astut eteeni ja vaadit nähdä silmäni. Vatsani kääntyy ympäri. Tämä on tässä, peli on pelattu.

Sinun ripsesi ovat vahvat. Tuijotan niitä, kun olen vihdoin avannut värisevät luomeni. Vajoan, miltei hukun. Sydämeni jyskyttää kuin shoopufin jalka joessa tarpoessa. Kurkkuuni juuttuu jotain tahmeaa ja haluaisin sukeltaa takaisin veteen.

Nyökkäät ja käännyt katsomaan muita. Ilma pakenee rinnastani, kun epäilyksen varjot sulavat teidän kasvoiltanne. En voittanut taistelua, mutta aion voittaa sodan. En anna Yunien kuolla.