15. joulukuuta 2015

Luukku 15



Tiistai 15. joulukuuta 2015

Yuffie pamautti hoitaja Waylandin huoneen oven auki ja marssi sisälle. Nainen hätkähti pöytänsä takana ja päästi ilmoille jopa pienen vinkaisun, mikä sai pikaisen hymyn käymään Yuffien huulilla, ennen kuin hän jysäytti oven takaisin kiinni.

”Leviathanin tähden, mikä sai sinut kutsumaan Vincentin tänne sorkittavaksi?!”
”Potilasasiat ovat luottamuksellisia. En voi puhua herra Valentinen mahdollisesta asioinnista työterveydessä.”
”Kävikö mielessäsi, että hän mahdollisesti puhuu minulle? Reeve ei varmasti ole määrännyt mitään spermatestejä!”
”Ei ole sinun asiasi, mitä mielessäni on käynyt”, Wayland tuhahti, mutta Yuffie näki värin pakenevan tämän kasvoilta. Hän oli osunut oikeaan, Reeve ei taatusti tiennyt mitään Vincentin testeistä. ”Mutta nyt kun olet täällä, minusta meidän olisi syytä suorittaa ultraäänitutkimus.”

Yuffie avasi suunsa, mutta sanat juuttuivat hänen kurkkuunsa. Hänen teki mieli haukkua nainen pystyyn ja painella ulos, mutta jalatkaan eivät suostuneet juuri sillä hetkellä yhteistyöhön. Sydän alkoi jyskyttää tavallista kovempaa ja kämmenet hikosivat aivan yllättäen. Samaan aikaan ärtymys nosti likaista päätään, tämä ei ollut oikea hetki jäätyä ja alkaa kuvitella kaikkea turhaa. Hän oli tullut tänne laittamaan yli-innokkaan hoitajan ruotuun.

”Hyvä, että vihdoin otat tämän asian vakavasti”, Wayland käytti tilaisuuden hyväkseen. ”En halua pelotella, mutta minusta ultraäänitutkimus on äärimmäisen tärkeä. Meillä ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa tällaisista lapsista, joten…”
”Tällaisista lapsista?” Yuffie kuuli oman äänensä toistavan.
”Niin. Todistettavasti on vain yksi ennakkotapaus. Totta kai niitä voi olla enemmänkin, mutta vain yksi tapaus on tullut WRO:n tietoon.”
”Mitä sinä tarkoitat ’tällaisilla lapsilla’?” Yuffie tarkensi.
”Lapsia, joiden jompikumpi vanhempi on makokäsitelty sekä mahdollisesti kokenut muutakin fyysistä muuntelua. Erityisesti makon vaikutus kiin… huolestuttaa minua.”

Vaistomaisesti Yuffie laski käden vatsalleen. Hän ei ollut koskaan saanut makopistoksia, mutta Vincent oli jopa käynyt makotankissa Omega-onnettomuuden aikoihin. Kuinka pitkään vaikutus näkyisi? Windy oli kuitenkin aivan tavallinen lapsi, vaikka Cloud oli saanut oman annoksensa makoa aikoinaan ja sairastanut geostigmankin. Tosin Cloudin makokäsittelyistä oli kauemmin kuin Vincentin.

”Senkö takia sinä määräsit ne testit Vincentille?” Yuffie kysyi, vaikka hänellä ei varsinaisesti ollut epäilyksiä. Kyllä hän oli jo sisään astuessaan tiennyt, että Vincentin rääkkääminen liittyi hänen pinkeään tilaansa, mutta hän oli kuvitellut, että kyseessä oli tuleville isille suoritettava rutiinitoimenpide. Sellainen, joka olisi voinut odottaa siihen saakka, että hän olisi ehtinyt kertoa. Kun Vincent oli illalla kertonut Waylandin soitosta ja vierailustaan työterveydessä, Yuffie oli suorastaan kiehunut. Yökin oli mennyt pyöriessä, kun hän oli pohtinut, miten menisi aamulla sanomaan suorat sanat liian uteliaalle naiselle.

”Voisimme mennä saman tien hoitamaan sen ultrauksen”, Wayland totesi vastaamatta kysymykseen. ”Ultraääntä tarvitaan melkoisen harvoin, joten se on varmastikin vapaana. Olen päässyt käyttämään sitä vain pari kertaa sen jälkeen, kun edellinen raskaustapaus oli hoidettu… ja nekin kerrat ovat olleet muihin vaivoihin liittyviä.”

Oliko Wayland hoitanut Tifaa? Yuffie muisti, että WRO oli hankkinut ultraäänen Tifan raskautumisen jälkeen, koska raskautta oli haluttu seurata. Myös Rufus Shinra oli tarjonnut täyden palvelun perustamassaan sairaalassa, mutta Tifa oli suostunut menemään sinne vasta synnyttämään, kun kerran vaihtoehtokin oli ollut tarjolla. Yuffie olisi silti voinut vaikka vannoa, että myös Tifaa oli hoitanut Fay Tuesti.

Lopulta Yuffie päätti kuitenkin seurata Waylandia ultraääneen. Hänen oli myönnettävä, että uteliaisuus kasvoi päivä päivältä. Ehkä epätodellinen olo katoaisi, jos hän näkisi toukan. Ehkä hän myös vihdoin osaisi kertoa Vincentille, jotta he voisivat päättää, mitä tekisivät. Vai oliko se jo kenties selvää?

Vastaus pelotti, joten Yuffie työnsi sen toistaiseksi syrjään. Wayland komensi hänet makaamaan ja kehotti kiskomaan paitaa ylös aina rintojen alapuolelle saakka. Farkut Yuffie joutui avaamaan, mutta housuja ei tarvinnut kokonaan riisua.

Vatsalle levitettävä geeli oli kylmää. Yuffie tuijotti, kun Wayland puristi sitä tuubista hänen vatsalleen ja laski sitten laitteen ihoa vasten. Naisen liikutellessa sitä geeli levisi laajemmalle alueelle ja aiheutti hetkellisiä vilunväreitä. Ne kuitenkin unohtuivat, kun Wayland käänsi tarkkailemansa näytön siten, että Yuffiekin saattoi sen nähdä.

Harmaan eri sävyistä täyttyvästä kuvasta ei alkuun ottanut tolkkua, mutta Wayland selosti, mitä missäkin näkyi.
”Sikiö on vielä todella pieni”, nainen huomautti. ”Itse asiassa se oli vielä viime viikolla ihmistä muistuttava alkio, mutta tämän viikon aikana nimi muuttuu sikiöksi.”
”Katkaravulta tuo minusta näyttää”, Yuffien oli pakko sanoa, kun hoitaja osoitti hänelle otusta, jonka hän ja Vincent olivat onnistuneet saamaan aikaan. Epätodellinen olo ei valitettavasti kadonnut vaan vahvistui. Hän ei kyennyt ymmärtämään, että hänen sisällään oikeasti kasvoi ihmisenalku. Se oli vasta mitättömän pieni, mutta silti hän saattoi nähdä sen.

Mitä ihmettä hän tekisi?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos palautteestasi!