8. marraskuuta 2017

Projekti S. R.: Luku 8

Tämä on uudelleen julkaisu vanhasta ficistä.

Fandom: Final Fantasy VII: Dirge of Cerberus

Projekti S. R.


Luku 8





Yuffie kietoi takin tiukemmin ympärilleen kävellessään kohti 7th Heavenia. Elokuu oli jo loppupuolellaan, muttei silti olisi pitänyt olla vielä näin syksyinen ilma. Nuori nainen ei erityisemmin perustanut syksystä, saati talvesta, koska kylmenevä ilma tarkoitti, että hänen oli puettava päälleen peittävämpiä vaatteita. Napapaita ja mikroshortsit olivat hänen tunnusmerkkinsä, mutta ilman kylmetessä niitä ei vain voinut kuvitellakaan käyttävänsä.

Tänä iltana nuori nainen oli tyytynyt t-paitaan ja lyhyehköön hameeseen. Hän oli kuitenkin onnellinen takistaan, sillä kylmä tuuli vihmoi kasvoja ja ennusti sadetta. Syksy totisesti tulisi tänä vuonna aikaisin.

”Hei Yuffie, hauska nähdä pitkästä aikaa!” yli-innokas ääni hihkaisi nuoren naisen takaa. Ninjaprinsessa vilkaisi selkänsä taakse ja näki Cait Sithin loikkivan paikalle.
”Cait?” nainen kummasteli. ”Älä sano, että Reeve jäi töihin!”
”Hänellä on kiireitä, mutta hän tulee myöhemmin illalla paikalle”, mekaaninen kissa kertoi.
”Se mokoma laiskiainen!” Yuffie puuskahti, vaikkei Reeven kohdalla voinut laiskottelusta puhuakaan.

Kyllä ninjaprinsessa tiesi, että WRO:n johtajalla oli kädet täynnä töitä. He olivat käyneet pitkän keskustelun aiheesta vasta hiljattain, itse asiassa heti sen jälkeen, kun Yuffie oli hiillostanut pomoaan Shinra-jutusta. Reeve oli kertonut, ettei virallisesti tiennyt, kuka järjestön toimintaa rahoitti, mutta oikeasti tämä oli selvillä asiasta. Rahoittajataho ei vain halunnut saada julkisuutta, joten Reeve oli luvannut pysytellä vaiti. Muotirajoitteinen mies oli myös vannottanut Yuffieta pitämään tiedon omanaan. Vain Reeve, Cloud ja Yuffie tiesivät.

Ninjaprinsessa oli aivan varma, että Tifakin tiesi. Varmasti Chocobon takamus oli kotona manaillut joutuvansa asioimaan tuon tuostakin Renon ja Ruden kanssa.

Turkien myötä naisen mieleen palautuivat epäilykset, joista hän oli myös maininnut Reevelle. Mies ei ollut ottanut puheita kuuleviin korviinsa vaan oli todennut Shinran olevan nykyisin luotettava. Reno saattoi olla rääväsuinen ja rasittava, mutta tämä hoiti työnsä eikä taatusti veljeillyt Deepgroundin kanssa. Yuffie ei ollut käynyt väittelemään asiasta enempää, sillä teoria oli ollut melko kaukaa haettu, mutta hän ei aikonut täysin unohtaa asiaa. Reeve saattoi luottaa Shinraan, mutta ninjaprinsessa ei tekisi sitä virhettä.

”Ohoh, Mark on tuolla!” Cait Sith huudahti ja heilutti toista etutassuaan miehelle. ”Hei Mark!”

Nörtti oli saanut vaihdettua rypyttömän paidan ylleen ja tämä näytti siltä, että oli yrittänyt tehdä jotain joka suuntaan sojottavalle hiuspehkolleen. Lopputulos ei ollut järin siisti, mutta ihan kelvollinen kuitenkin.
”Miksi seisoskelet täällä?” Yuffie kummasteli. ”7th Heaveniin on vielä matkaa.”
”Arvelin, että tulisitte tätä kautta”, Mark vastasi.
”Ei sinun tarvitse nyt teititellä, emme ole töissä”, nainen hymähti. Tavallaan hän oli tottunut siihen, että useimmat WRO:n jäsenet teitittelivät häntä, olihan hänelle puhuttu lapsesta asti kunnioittavasti, mutta toisinaan se häiritsi häntä. Varsinkin Markin kohdalla, nuorenmiehen ei tarvinnut välttämättä puhutella häntä niin virallisesti.
”Se tuntuisi kovin oudolta, neiti Kisaragi”, Mark huomautti siirryttyään kävelemään Yuffien rinnalla kohti baaria.
”No, Cid ja Barret nauravat sinut pihalle, jos pokkuroit kaikkia. Koeta vähän rentoutua, jooko? Ja Yuffie käy ihan hyvin”, ninjaprinsessa totesi.
”Hyvä on… Yuffie.”
”No, niin, eihän se ollut vaikeaa, eihän?”

Mark naurahti, muttei vastannut naiselle. Cait Sith loikki kahden muun edelle ja lallatteli tunnistamatonta laulua mennessään. Kissa vaikutti olevan erittäin hyvällä tuulella.

Yuffie avasi oven, päästi Cait Sithin edelle ja astui sisälle 7th Heaveniin Mark kannoillaan. Baarissa oli onneksi huomattavasti lämpimämpää kuin ulkona. Nuori nainen jätti takkinsa naulakkoon ja suuntasi etsimään päivänsankaria.
”Cait!” Marlenen huuto kantautui ninjaprinsessan korviin ja tyttö rynnisti baarin halki halaamaan kissaa. Denzel, Rina ja Dorian juoksivat perässä. Mekaaninen kissa näytti nauttivan saamastaan huomiosta. Lapset ja kissa saivat aikaan melkoisen hälinän riekkuessaan. Kauempana istuva Nanaki näytti helpottuneelta, kenties tenavat olivat höykyttäneet tätä ennen Cait Sithin saapumista.
”Tifalla ja Cloudilla on paljon lapsia”, Mark huomautti.
”He ovat kaikki orpoja”, Yuffie kertoi. ”Tifa huolehtii heistä sen lisäksi, että pyörittää baaria ja osallistuu WRO:n toimiin.”

Ninjaprinsessa käveli tervehtimään Cloudia. Hän ojensi tälle paketin ja halasi miestä, joka kietoi pikaisesti käden hänen ympärilleen, mutta päästi irti myös hyvin nopeasti.
”Cloud, otin Markin mukaan. Toivottavasti sinua ei haittaa”, Yuffie kertoi.
”Miksi haittaisi? Tervetuloa”, Chocobon takamus totesi ja kätteli Markia.
”Hyvää syntymäpäivää, sir”, Mark sai kakistettua.
”Ääh, jätä se sir pois!” Yuffie nauroi.
”Olen tottunut puhumaan siten…” Mark mutisi.
”Joko nuppisi on kunnossa, likka?”

Lämmin käsi laskeutui Yuffien olkapäälle. Nuori nainen käännähti ympäri ja virnisti leveästi vaaleahiuksiselle miehelle, jonka suupielestä roikkui tupakka. Tämä oli saapunut paikalle vaimonsa kanssa.
”Ainakin paremmassa kuin sinun, vanhus”, ninjaprinsessa tölväisi ja tökkäisi toista otsaan.
”Sinulla ei ole varaa sanoa mitään toisten iästä, tenava”, Cid tuhahti.
”Hän tarkoittaa, että on iloinen siitä, että olet kunnossa”, Shera selvensi.
”Tiedän, hän on vain sellainen yrmy, ettei ikinä myöntäisi sitä suoraan”, Yuffie naureskeli.

Tuntui mukavalta viettää iltaa vanhan, tutun porukan kesken. Barret ja Vincent saapuivat hetken päästä ja miehet valloittivat oman pöydän, jonka alle Nanaki siirtyi makaamaan. Lapset mekastivat Cait Sithin kanssa ympäriinsä ja ahmivat herkkuja, minkä kerkesivät. Yuffieta kiusasi vain Mark, joka ei näyttänyt tietävän, miten päin olisi ollut. Ninjaprinsessa yritti jututtaa nörttiä tämän tästä, ettei tämä olisi tuntenut oloaan yksinäiseksi.

”Saako tähän istua?” utuinen ääni keskeytti nuoren naisen selonteon edellisillan elokuvasta. Hän vilkaisi sivulleen ja näki Shelken seisovan pöydän vieressä. Tyttö oli pukeutunut narutoppiin ja luultavasti Tifalta lainattuun hameeseen, joka oli kiristetty vyöllä vyötäröltä sopivaksi.
”Istu toki”, Mark kehotti.
”Kiitos, Mark Howard”, Shelke vastasi ja istui miehen viereen.
”Pelkkä Mark riittää.”
”Hyvä on. Monet pitävät siitä, että heitä kutsutaan pelkällä etunimellä.”
”Se on tavallista, kun puhutaan ystäville”, Yuffie ilmoitti.
”Olet varmastikin oikeassa, Yuffie”, Shelke myönsi. ”Mitä pidät asustani?”

Ninjaprinsessa räpäytti pari kertaa silmiään eikä tiennyt, mitä sanoa. Hänestä hame ja toppi olivat turhan aikuismaisia, mutta toisaalta Shelke oli hänen ikäisensä.
”Se on ihan kiva”, nuori nainen vastasi.
”Yritin matkia sinua”, Shelke paljasti.
”Miksi ihmeessä?”
”Sinä olet minun ikäiseni. Jos näytän sinulta, myös minut huomataan.”
”Eh…”
”Shelke, olen kuullut, että olet varsinainen tietokoneasiantuntija”, Mark pelasti Yuffien vastaamiselta. Ninjaprinsessa soi nörtille kiitollisen hymyn. Hän ei tiennyt, mitä Shelken jutuista olisi pitänyt ajatella, tyttö karmi häntä muutenkin hieman. Tämän ei tarvinnut enää yrittää matkia häntä.
”Olin Deepgroundin paras verkkospesialisti”, tyttö vastasi. ”Tietokoneiden käyttö on minulle arkipäivää.”
”Todellako? On eräs verkkoon liittyvä asia, josta olen jo pitkään halunnut keskustella jonkun kanssa…”

Yuffie nousi vähin äänin pöydästä. Hän tunsi pienen omatunnonpistoksen jättäessään Markin yksin Shelken kanssa, mutta nörtti näytti olevan aidosti kiinnostunut pikkutytön seurasta. Kenties nuo kaksi keksisivät jotain juteltavaa sillä välin, kun ninjaprinsessa viettäisi hieman aikaa ystäviensä kanssa.

Tifa ja Shera nojailivat parasta aikaa baaritiskiin ja juttelivat keskenään. Shera joi punaviiniä, mutta nuoremmalla naisella oli pelkkä vesilasi kädessään.
”Etkö aio ottaa mitään edes Chocobon takamuksen synttärien kunniaksi?” Yuffie kysäisi brunetilta ja korkkasi itse siiderin.
”Jonkun on hyvä pysytellä selvänä lasten vuoksi enkä oikein luota, että Cloudista on siihen”, Tifa naurahti ja viittasi pöytään, jossa Cid oli juuri kaatamassa toiselle blondille miehelle viskiä.
”No, otat pari lasillista sitten, kun nappulat menevät nukkumaan”, Shera tuumasi.
”Katsotaan, jaksanko”, nuorempi nainen hymähti. ”Yuffie, mikä sinun ja Markin juttu oikein on?”
”Kuinka niin?” ninjaprinsessa kummasteli.
”Olette viihtyneet aika tiiviisti kahdestaan koko illan”, Shera huomioi.
”Nääh, se johtuu siitä, että Mark on niin toivottoman ujo! No, onneksi hänellä on nyt seuraa Shelkestä, minä en jaksaisi nyhjätä koko iltaa, kun kaikki ovat kerrankin paikalla”, Yuffie kuittasi.
”Mukavaa nähdä Shelke noin innoissaan juttelemassa jonkun kanssa”, Tifa totesi.

Yuffie vilkaisi pöytään, jonka oli hetki sitten hylännyt. Totisesti, Shelkellä ja Markilla näytti riittävän juteltavaa. Sääli, että tyttö oli jumahtanut lapseksi, kenties noista kahdesta olisi muuten voinut tulla jotain. Mark oli melkoinen nyhverö, mutta kiltti nuorimies ansaitsi silti kivan tytön itselleen. Tietysti oli kokonaan toinen juttu, miten kivaksi Shelken saattoi luokitella…

”Tifa?” Marlene ilmestyi yhdessä Rinan kanssa naisten luokse.
”Niin?”
”Sinä lupasit, että näytätte tänään, miten tanssitaan”, Rina tokaisi ja näpräsi toista ruskeaa ponnariaan. Tyttö oli kerrankin jättänyt moogle-pehmolelunsa yläkertaan. Tämä myös vaikutti rohkeammalta kuin aiemmin. Ehkä Tifan ja Cloudin luona asuminen oli tehnyt tälle hyvää.
”Noo…”
”Hyvä, minä vaihdan musiikkia!” Yuffie innostui. Juuri jotain tällaista hän tarvitsisi iltaa piristämään. Hän nappasi siiderin mukaansa ja meni selaamaan levypinoa. Tifan valikoima ei vastannut yökerhojen soittolistoja, mutta löytyi naiselta sentään jokunen menevämpikin levy. Tuoreimpia listahittejä ei ollut tarjolla, mutta vanhemmatkin kävivät. Yuffie nakkasi levyn koneeseen ja laittoi sen soimaan, ennen kuin palasi kiskomaan brunetin mukaansa lattialle. Pikkutytöt seurasivat perässä, ja hetken kuluttua myös Shera liittyi seuraan.

Rina ja Marlene tekivät parhaansa matkiakseen naisten liikkeitä. Yuffie keinutti lanteitaan musiikin tahdissa ja otti huikan siideristään.
”Et siis seurustele Markin kanssa?” Tifa tiedusteli toiselta tanssin lomassa.
”Y-yy, en tosiaan!” Yuffie nauroi. ”Mark on tosi suloinen ja kaikkea, mutta ihan vain kaveri.”
”Entäs se tyyppi, jonka kanssa olit menossa leffaan silloin aiemmin?”
”En soittanut hänelle enää”, ninjaprinsessa myönsi.
”Mikset?”

Yuffie kohautti olkapäitään. Hän ei oikeastaan tiennyt vastausta edes itse, jotenkin vain koko juttu oli alkanut tuntua turhalta. Ei hän ollut oikeasti kiinnostunut kaverista, joten oli ajanhaaskausta tapailla tätä. Ylipäätään treffailu… no jaa.
”Luulen, että haluan nyt vain olla sinkku. Treffailu alkoi tuntua tylsältä”, ninjaprinsessa totesi. Shera ja Tifa nauroivat.
”Tuota en olisi ikinä uskonut kuulevani sinun suustasi!” Shera tuumasi. ”Cid ei taatusti usko, kun kerron hänelle.”

Tifan mietteliäs katse tuntui porautuvan ninjaprinsessan läpi, aivan kuin nainen ei olisi uskonut hänen sanoihinsa. Yuffie päätti kuitenkin olla välittämättä ja jatkoi tanssimistaan siiderin voimalla.
”Jokos teillä on poikaystävät?” ninjaprinsessa kysäisi kahdelta pikkutytöltä. Kumpikin alkoi kikattaa hysteerisesti ja Marlene vilkaisi Denzelin suuntaan, mutta puisteli päätään.
”Ei!” Rina ilmoitti. ”Oletko sinä pussaillut paljon, Yuffie?”
”Vaikka kuinka paljon, olen pussailun ammattilainen!” nuori nainen nauroi ja sai pikkutytöt kikattamaan entistä enemmän.

Rina tarttui Yuffieta kädestä ja kiskoi. Ninjaprinsessa kyykistyi tytön viereen, jolloin tämä kumartui hänen puoleensa ja kuiskasi hänen korvaansa:
”Naapurin Lei on tosi kiva”, pikkutyttö ilmoitti ja punastui korviaan myöten. Yuffie hymyili ja nyökkäsi. ”Tykkäätkö sinä jostakusta?” tyttö jatkoi.

Yuffie vilkaisi vaistomaisesti miesten pöytään, mutta kääntyi saman tien katsomaan Rinaa uudestaan ja puisteli päätään.
”Tykkäätpäs, kuulin, kun Tifa sanoi niin Cloudille”, Rina väitti.
”Höpöhöpö”, Yuffie nauroi. ”Tifa on puhunut höpöjä tai kuvitellut jotain”, hän supatti tytölle. Pikkutyttö kikatti jälleen ja karkasi supattelemaan Marlenelle.

Yuffie suoristautui ja vilkaisi Tifaa, joka ei kuitenkaan huomannut. Nainen hörppäsi vettä lasistaan ja pyyhkäisi otsaansa.
”Taidan mennä istumaan”, tämä sanoi Sheralle. ”Jääkää te vain tyttöjen kanssa tanssimaan.”

Brunetti käveli miesten pöytään ja istahti Cloudin viereen. Yuffiesta Tifa vaikutti väsyneeltä, ehkä orpolapsista huolehtiminen ja baarin pyörittäminen kävivät kuin kävivätkin naisen voimille. Olisi ollut helpompaa, jos Chocobon takamuksen kuljetusfirma olisi tuottanut enemmän rahaa. Silloin Tifa olisi voinut sulkea baarin ja keskittyä lapsiin. Toisaalta nainen tuntui rakastavan työtään, tämä ei olisi välttämättä luopunut siitä, vaikka olisi voinut.

~o~

Yuffie otti kulauksen siideripullosta nojaillessaan 7th Heavenin terassin kaiteeseen. Tyttö oli kietonut takin tiukasti ympärilleen, kun Vincent astui ulos. Mies oli hämmästynyt huomattuaan myös Markin Cloudin juhlissa. Tietokoneasiantuntija oli viihtynyt koko alkuillan Yuffien kintereillä, mutta sitten tyttö oli yllättäen hylännyt tämän Shelken seuraan. Myös Cloud oli ihmetellyt ääneen, miksi ninjaprinsessa oli raahannut nuorenmiehen mukanaan, kun vaikutti siltä, että tyttö oli kaivannut vain ystäviensä seuraan.

Loppuillan ninjaprinsessa olikin käyttänyt tanssimiseen. Vasta nyt, kellon lähestyessä puoltayötä, tämä oli karannut ulos tuulettumaan.
”Melkoinen tanssiesitys”, Vincent kommentoi ja liittyi Yuffien seuraan terassille.
”Ai, sinä huomasit? Tiesin, ettet voi pitää silmiäsi irti minusta”, ninjaprinsessa heitti. Mies hymähti vastaukseksi, wutailaistyttö sitten jaksoi yrittää kiusoitella häntä.

”Yuf-” Vincent aloitti, muttei saanut lausetta kunnolla alkuunkaan, kun tyttö hivuttautui hänen viereensä, tarkalleen ottaen kiinni hänen kylkeensä.
”Täällä on aika kylmä”, ninjaprinsessa mutisi.
”Sinun pitäisi käyttää lämpimämpiä vaatteita”, Vincent huomautti.
”Tuo ei ole herrasmiehen kommentti, Vince!” Yuffie tuhahti.
”Mikä sitten olisi?”
”Herrasmies ottaisi naisen kainaloon ja lämmittäisi tätä.”
”Se ei ole kommentti, se on teko.”
”Älä jaksa saivarrella.”

Vincent huokaisi eikä vaivautunut vastaamaan. Hän jäi katselemaan öistä Edgeä; katuvalot olivat syttyneet ajat sitten ja vain vähän ihmisiä oli liikkeellä tässä osassa kaupunkia. Yleensä 7th Heavenin ympärillä kävi vielä näihin aikoihin jonkinlainen kuhina, mutta Tifa oli ilmoittanut yksityistilaisuudesta ajoissa. Baarin ovella oli käynyt vain muutama epäonninen yrittäjä, jotka Barret oli ystävällisesti toimittanut matkoihinsa.

Yuffie tyhjensi pullonsa ja laski sen terassin lattialle. Tytön hame kipusi vaaleita reisiä pitkin ylöspäin, kun tämä kyykistyi. Vincent käänsi katseensa toisaalle. Hän etsi nahkatakkinsa taskusta cd-levyn ja ojensi sen Yuffielle, kun tyttö oli suoristautunut.
”Mikä tämä on? Lahja? Poltitko minulle lempimusiikkiasi? Kuinka romanttista, Vince!” ninjaprinsessa huudahti.
”Löysin sen Shinran rakennuksesta”, korpinhiuksinen mies vastasi. ”Olen tehnyt viime päivät omia tutkimuksiani. WRO ja Turkit ovat tyhjentäneet rakennuksen perusteellisesti, mutta törmäsin tuohon sattumalta.”

Ninjaprinsessa pyöritteli levyä käsissään. ”Mikä se on?”
”En tiedä, minulla ei ole omaa tietokonetta. Sinulla käsittääkseni on?” Vincent varmisti.
”Et ole tosissasi! Kaikilla on tietokone nykyisin, jopa Cloudilla!” Yuffie älähti. Korpinhiuksinen mies ei vaivautunut kommentoimaan, hän ei ollut kokenut kyseisen laitteen hankkimista tarpeelliseksi. Ehkä hän vielä muuttaisi mieltään, mutta tällä hetkellä hän pärjäsi aivan hyvin ilmankin. Kännykän hallitsemisessa oli tarpeeksi tekemistä. ”Miksi annat tämän minulle etkä Reevelle?”
”Olisin antanut sen hänelle, mutta hän ei ole nyt täällä”, Vincent totesi. ”Hänen puhelimensa on ollut varattu käytännössä koko illan, joten…”
”Joten olen sinun viimeinen oljenkortesi!” wutailaistyttö kivahti. ”Yuffie Kisaragin apu kelpaa vasta sitten, kun kaikki muut keinot on kokeiltu.”
”Olisin voinut viedä levyn Markille”, korpinhiuksinen mies huomautti.
”Mikset sitten vienyt?”
”Voin viedä vieläkin.” Olipa Yuffie nyt ärhäkkäällä tuulella, tosin tyttö oli tainnut kumota jokusen siiderin. Ehkä tämä oli samalla menettänyt viimeisetkin itsehillintänsä rippeet. ”En antanut levyä Markille, koska tunnen sinut paremmin ja luotan siihen, että saat sisällön ulos”, mies jatkoi, ja Yuffien ilme kirkastui.
”Haluatko tutkia tämän heti?” ninjaprinsessa ehdotti.

Kello oli kyllä yli puolenyön, mutta Vincent ei ollut varma, kannattiko vielä lähteä juhlista. Tifa oli juuri saanut paimennettua lapset nukkumaan, joten aikuisten jutuille oli aikaa vasta nyt. Olivathan kaikki toki jutelleet niitä näitä, mutta neljä yli-innokasta lasta esti melko tehokkaasti kokonaisen keskustelun syntymisen.

”Tifa pahastuu, jos poistumme paikalta”, korpinhiuksinen mies sanoi.
”Haa, mutta meidän ei tarvitse poistua paikalta!” Yuffie innostui. ”Livahdamme vain yläkertaan hetkeksi. Ei kukaan mitään tajua.”
”Yläkertaan?”
”Cloudin työhuoneeseen”, ninjaprinsessa täsmensi. ”Siellä on tietokone.”
”Eikö Cloud käytä salasanaa?”
”Tietenkin käyttää, ei hän ihan idiootti ole!”
”Miten sitten…?” Yuffie virnisti leveästi Vincentin kysymykselle ja nojautui lähemmäs miestä.
”Sitäpä minä en kerro, mutta sanon, että siihen liittyi melkoinen määrä viskiä.”
”Hyvä on, en edes halua tietää”, Vincent myönsi suoraan. Oli vain parempi, ettei hän kuulisi kaikista ninjaprinsessan toilauksista.
”Mennään sitten. Minä jäädyn!” tyttö ilmoitti ja suuntasi sisälle. Vincent poimi siideripullon terassilta ja seurasi tämän perässä.

Wutain prinsessa ehti riisua takkinsa ja kavuta puoleen väliin portaita sillä välin, kun korpinhiuksinen mies kävi kiikuttamassa pullon muiden tyhjien joukkoon. Hän nappasi punaviinilasinsa pöydältä, ennen kuin seurasi Yuffieta. Mies oli tuntevinaan jonkun polttavan katseen selässään, mutta kenties hän vain kuvitteli. Kenelläkään ei ollut syytä seurata hänen toimiaan.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos palautteestasi!